2x-blogihaaste matkabloggaajille: 9 kysymystä, kaksi vastausta
Matkalla lähelle tai kauas -blogi oli napannut alun perin Unelmatrippi-blogista lähteneeseen haasteesta kiinni. Matkabloggaajille tarkoitettu blogihaaste käsittää 9 kohtaa, joihin kuhunkin kerrotaan kolme vastausta. Koska vastauksia tuli postausta lukiessa jo mietittyä omalta kantilta, päätin osallistua hauskaan haasteeseen itsekin!
Muokkasin ja tiivistin tätä hieman, eli 3x-blogihaaste on minulla 2x-blogihaaste.
Vastaan kysymyksiin Kreikan matkojen näkökulmasta, koska se on blogini aihe (Selvennyksen vuoksi: mehän tehdään kyllä matkoja myös muualle kuin Kreikkaan, vaikka blogini ei niistä reissuista kerrokaan 🙂).
2x-blogihaaste:
- 2 x paha matkatapa
- 2 x outo matkatapa
- 2 x paras paikka, missä olen ollut
- 2 x paikka, minne haluaisin matkustaa
- 2 x inhokkipaikka, missä olen käynyt
- 2 x eniten matkalla ärsyttää
- 2 x matkatavara, joita ilman en voi matkustaa
- 2 x turhin matkatavara
- 2 x ihanimmat kokemukset matkalla
1. Paha matkatapa x 2
- Olen hidas heräämään ja hermostun joskus, kun minusta ei saa hyviä valokuvia.
En nuku älyttömän myöhään, mutta olen todella hidas käynnistymään aamuisin. Tämä häiritsee erityisesti jos haluaisi mennä katsomaan jotain nähtävyyttä ja paikalle olisi parempi mennä varhain ruuhkat välttääkseen. Aamun tunnit olisivat usein ihan parhaita myös lämpötilan kannalta.
Puolisoni on oppinut, että paras tapa saada minuun eloa on avata verhot, jotta valon myötä aivoni ymmärtävät alkaa heräilemään. Herätyskello ei ole vaihtoehto, sen ääni saa lomalla pahantuuliseksi.
Valokuvat taas… En tykkää olla valokuvissa, koska en osaa olla niissä luontevasti. Blogin myötä haluaisin kuitenkin myös sellaisia kuvia, joissa minäkin olen – ja niiden pitäisi jotenkin maagisesti olla onnistuneita.
Huonot kuvat harmittavat etenkin silloin, jos paikka on erityisen hieno ja todella haluaisin kuvan itsestäni juuri siinä ympäristössä. Seuraavaksi harmittaa sitten se oma kiukustuminen. Minun olisi varmaan kiukuttelun sijaan parasta harjoitella hieman valokuvattavana olemista ja poseeraamista. 🙈
(Nyt olen tosin ruvennut jakamaan iloa julkaisemalla epäonnistuneita awkwardpose-otoksiani Instan storeissa – voimaannuttavaa itselle ja vertaistukea muille, jotka kokevat epäonnistuvansa kuvissa. 😀Tervetuloa vaan blogin Instaan kreikan_saaren_metsastys niin epäonnistuneiden kuin onnistuneempienkin kuvien pariin.)
Lue myös:
2. Outo matkatapa x 2
- Tykkään miesparturiliikkeistä ja kuljetin omaa kahvinkeitintä mukana reissussa.
Se kahvinkeitin oli tosin vain pressopannu, jolla yritin ratkaista tuota aamun käynnistysongelmaa! En herää ilman kahvia, ja pikakahvi ei aja samaa asiaa. Viimeisimmillä reissuilla pressopannu ei ole ollut mukana, sillä se meni rikki. Luulen, että seuraavaa matkaa varten olisi parasta ostaa uusi.
Miesparturiliikkeistä pidän niiden tunnelman takia. Toivon aina, että puolisoni haluaa käydä parturissa Kreikassa ja minä menen sitten tietenkin mukaan odottamaan. 😂 Ainakin jos paikka on sellainen vanhanaikaisesti herrainkerhon tyylisesti sisustettu, konjakin väristä nahkaa ja sen sellaista.
3. Paras paikka, missä olen ollut x 2
- Skiathos ja Antiparos
Nämä saaret jakavat suosikkisaaren tittelin muutaman muun kanssa. Se mikä näistä kahdesta tekee erityisen, on se lämmin tunne sydämessä, mikä minulle molempiin mennessämme tuli. ❤️
Molemmat saaret ovat kuitenkin aika pieniä, eikä kumpikaan tunnu ihan sellaiselta paikalta, jossa haluaisin olla pidemmän aikaa. Siksi en ole vielä valmis julistamaan näitä täydellisiksi saariksi
Lue myös:
- Skiathos – saari jonka kanssa minulla synkkasi
- Antiparos: bougainvilleaparatiisi ja Kykladien saarihyppelymme suurin yllättäjä
4. Paikka, minne haluaisin matkustaa x 2
- Poros ja Leros
Matkabloggaajan bucket listillä on tietysti paikka jos toinenkin, ja kun yhden saa ruksittua yli, on tilalle jo ilmestynyt jostain vähintään kaksi uutta… Ja nyt pitäisi valita VAIN kaksi!
Kreikan saarihaaveideni kärkipäässä keikkuvat Poros ja Leros – syistä joita en oikein itsekään tiedä. Kummassakaan saaressa ei ole oikeastaan mitään poikkeuksellista, erityispiirrettä tai sellaista mistä se olisi erityisen tunnettu. Päinvastoin, ne taitavat olla Kreikan saarien mittakaavassa jopa melko tavanomaisia.
Tai kenties juuri tavanomaisuus on se kiehtova piirre?
Lue myös:
5. Inhokkipaikka, missä olen käynyt x 2
- Zakynthos ja Korfu
En sanoisi näitä inhokkipaikoiksi, mutta nämä ovat Kreikan saarista sellaisia, joista en tykännyt niin paljon kuin muista.
Kuten huomata saattaa, kyseiset saaret ovat paikkoja, jotka kuuluvat monen suurimpiin suosikkeihin! Niin se vain menee, kaikki paikat eivät ole jokaisen makuun.
Zakynthoksella kivat kylät puuttuivat tyystin, ja sen sijaan siellä oli lomakyliä räikeine vuosikymmenten takaisella tyylillä tehtyine mainoksineen.
Korfusta en ole saanut yrityksistä huolimatta postausta aikaiseksi, mutta tiivistettynä se miksi emme pitäneet saaresta yhtä paljon kuin muista on ilmapiiri ja tunnelma. Korfulla oli jotenkin masentunut ja lannistunut tunnelma, jollaista ei ole tullut vastaan muualla Kreikassa.
Ihmiset tuntuivat etäisiltä ja välinpitämättömiltä – jos emme olisi tienneet olevamme Kreikassa, emme olisi tunnistaneet ihmisiä käytöksen perusteella juuri kreikkalaisiksi.
Lue myös:
6. Eniten matkalla ärsyttää x 2
- Liian innokkaat sisäänheittäjät ja se, kun nestetasapainoa on hankala löytää
Kreikassa ei onneksi yleisesti ottaen ole tunkeilevaa sisäänheittokulttuuria. Joissain paikoissa sisäänheittäjiä on, mutta suurimmaksi osaksi he eivät käyttäydy kovin häiritsevästi.
Muutamia poikkeuksiakin on, ja ehdottomasti häiritsevimmät sisäänheittäjät ovat olleet Rodoksella, erityisesti vanhassa kaupungissa.
Sisäänheittäjiä useammin minulla on hankaluuksia nestetasapainon löytämisen kanssa. Se tekee joko uupuneen olon kuumassa tai vastaavasti pitäisi rampata jatkuvasti vessassa. Pyrin syömään riittävästi suoloja, jotta vesi imeytyisi optimaalisesti, mutta asia vaatii selvästi lisää harjoittelua.
Lue myös:
7. Matkatavara, joita ilman en voi matkustaa x 3
- Vastamelukuulokkeet, BookBeat ja suosikki aurinkolasini
Tähän kohtaan vastasin kolme, koska en osannut valita näistä vain kahta, ja minkä tahansa puuttuminen harmittaisi minua älyttömästi!
Kuulokkeiden ja aurinkolasien puuttuessa yrittäisin todennäköisesti hommata vastaavat reissun päältä. Lemppari aurinkolasini ovat Ray-Banin klassiset Jackie Ohh -malliset polarisoivilla linsseillä, joten mallia on melko yleisesti saatavilla – onneksi!
Olen yrittänyt kyllä tottua muihinkin malleihin, mutta ei vain onnistu. Kokonainen loma väärissä aurinkolaseissa olisi aivan liikaa.
BookBeatin puuttuminen tarkoittaisi kyllä käytännössä, että puhelimeni olisi joko hävinnyt tai hajonut, ja siinä kohtaa puhelin olisi tietysti se suurempi murhe. 😀
Lue myös:
8. Turhin matkatavara x 2
- Tyylisyistä mukaan otettu useampi käsilaukku ja korkokengät
Kaksi käsilaukkua on vielä jotenkin perusteltua, jos toinen on siistimpi ja pienempi iltakäyttöön ja toinen suurempi kassi päiväkäyttöön. Parasta on jos pärjää yhdellä, mutta useampi laukku asun mukaan vaihdettavaksi on silkkaa tilan ja kilojen tuhlausta!
Joskus vielä kuvittelin, että haluaisin ehkä pukeutua illalliselle hienommin ja käyttää korkokenkiä, ja raahasin niitä mukana matkoillani. No, käyttämättä jäivät (ja sen yhden kerran kun laitoin ne jalkaani, kaduin valintaani muutaman sadan metrin jälkeen). Emme käy Kreikassa niin hienoissa paikoissa, että päiväkäyttöön kelpaavat sandaalit eivät menisi illallakin.
9. Ihanimmat kokemukset matkalla x 2
- Kun jostain saaresta tai kylästä tulee erityisen hyvä tunne, ja se, kun saa jakaa hienot hetket reissuilla puolison kanssa
Monet paikat ovat ihania, mutta jotkut ovat poikkeuksellisia, ja niissä sydämeen tulee erityinen lämmin tunne. On upeaa, kun sellaisen paikan löytää.
Hienojen paikkojen, maisemien ja kokemusten takia sitä ylipäänsä matkaillaan, mutta ihanaa siitä tekee se, kun saa jakaa sen kokemuksen oman rakkaan kanssa. Minusta ei varmaan olisi matkustamaan yksin, sillä tavallaan tuntuu, että jos sitä ei jaa jonkun kanssa, sitä ei edes tapahdu.
Löytyikö samoja tai samastuttavia kohtia? Kerro kommenteissa!
Jos olet matkabloggaaja etkä ole vielä osallistunut tähän, niin ota blogihaaste vastaan! Jos et ole bloggaaja, niin kirjoita ylös omaksi iloksi – näitä on mielenkiintoista miettiä.
Tule seuraamaan blogia Instagramiin! ➡️ kreikan_saaren_metsastys
Postauksen kansikuva on Zakynthokselta – joka ei siis päässyt lempisaarteni joukkoon, vaikka siellä on noin upeita paikkoja!
Lue myös:
- Reissukemioista – pariskunta matkalla
- Skiathos – saari jonka kanssa minulla synkkasi
- Antiparos: bougainvilleaparatiisi ja Kykladien saarihyppelymme suurin yllättäjä
- 4 Kreikan saarta bucket listilläni
- Zakynthos: postikorttimaisemia ja lomakyliä
- Rodos – lomasaarten klassikko
- 5 mukavuutta lisäävää asiaa, joita ilman en matkusta
20 kommenttia
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Joskus minusta tuntuu siltä, että moni henkilö, joka sanoo aina epäonnistuvansa, kun on kuvattavana, on usein vain turhan kriittinen sitä omaa kuvaansa kohtaan.
Aamut tosiaan ovat monelta osin mainiota aikaa, sillä mainitsemisiesi asioiden lisäksi usein valo on kiva.
Tuo numero 3. oli erityisen kiinnostavaa kuulla, laitoin muistiin molemmat!
Ja kyllä tähän on tarkoitus itsekin osallistua. On vain niin paljon muitakin juttuja, joista pitäisi kirjoittaa..
Kati
Hei Mikko! Tuo on varmasti ihan totta, että kuvien epäonnistuminen on osittain omaa kriittisyyttä. Olen huomannut, että joskus olen ajatellut heti kuvan ottamisen jälkeen, että näytän siinä kauhealta, mutta myöhemmin kuvaa katsoessani (vähemmän kriittisessä mielentilassa?) se onkin ollut ihan ok.
Mutta toisaalta, sehän on juuri kaikkein tärkeintä, että omat kuvat miellyttää omaa silmää. 🙂 Jos kokee kuviensa epäonnistuvan usein mutta ei kuitenkaan aina, niin kaipa se on luonnollista haluta enemmän niitä vähän imartelevampia kuvia – mutta miten se tapahtuu, se onkin sitten vaikeaa. 😀
Hyvä että jutusta löytyi myös vinkkejä! 👍
finintirol
Mukava haastekirjoitus:)
Tuohon kuvajuttuun mullakin tuli tipsi kertoa. Pyydä puolisoa ottamaan susta salaa kuvia. Olet luontevimmillasi, kun et tiedä olevasi kuvattavana:)
Hyvä tietää nuo lyhyet kommentit kohtaan 3 ja 5 noin yhtenä suuntamerkkinä mikäli tässä taas Kreikkaan tulee suunnitteille matkaa. Viime kesänä meille kävi niin, jotta loppuviimein ei menty Kreikkaa vaan ajeltiin Portugaliin. Portugalia pohjoisesta etelään ja välissä lyhyt hyppy lentokoneella Azoreille. Sekin oli mukava suunta 🙂
Kati
Moikka Finintirol ja kiitos! Ja siitä vain osallistumaan, jos et ole jo osallistunut!
Tuo on ihan totta ja tosi hyvä vinkki, hyviä kuvia tulee juuri noin. Toisinaan vaan haluaisi juuri jostain tietystä, upeasta paikasta/tilanteesta kuvan missä itse on, ja siinä ei ole loputtomasti aikaa odotella salakuvausmahdollisuutta… 😬
Joo, laita vinkit talteen Kreikan reissua varten! Se, että kohteeseen tulee päästä lentäen rajoittaa tietysti vähän vaihtoehtoja. Esim. just Antiparoksella ei ole lentokenttää.
Sari / matkalla lähelle tai kauas
Kiitos linkkauksesta!
Tuo sun omakuva on kyllä mielenkiintoinen otos!
Olisin omassakin jutussa voinut mainita nuo sisäänheittäjät ärsyttäviksi tekijöiksi.
Kati
Hei Sari ja ole hyvä!
Noita mielenkiintoisia otoksiahan riittää. 🤪
Eveliina / Reissukuume
Kiva, että tämä haaste innosti uudestaan matkabloggaajia tarttumaan siihen! Ja ehkä tosiaan parempi tuo 2x kuin 3x 😀
Kati
Moikka Eveliina ja kiitos mukavan haasteen aloittamisesta! Näin ne jutut kiertää netissä loputtomasti – vaikka joskus vähän muokkautuvatkin matkalla. 😀
Eila / Metkaamatkustelua
Kiva muunnos vanhasta blogihaasteesta, johon olen tainnut joskus osallistua. Nyt tuli mieleen kohtiin 2. ja 8. liittyvä asia, jota en ole tainnut ennen paljastaa.
2. Outo matkatapa tai oikeammin matkan valmisteluun liittyvä tapa. Silitän aina matkalle lähtiessäni mukaan otettavat trikoiset T-paidat, jota en todellakaan tee tavallisessa eläkeläisen arjessa.
8. Turhin matkatavara oli vuosikymmeniä sitten matkasilitysrauta. Jos majoituin matkoilla sellaisessa paikassa, jossa vaatteisiin tulleet taitosjäjet muka haittasivat niin hotellissa oli varmasti silitysrauta lainattavissa, jos ei ollut valmiina huoneessa 🙂 .
Kati
Hei Eila ja kiitos kun jaoit omia matkatottumuksiasi!
Minä olen muuten myös silittänyt, mutta vain joskus, t-paitoja matkalle lähdettäessä. Siinä on ollut kai sellainen ajatus, että pysyisivät paremmin oikoisampina matkalaukussa kun ovat silitettyjä, vaikka normaalisti kelpaavat päälle ihan silittämättöminä. 🙂
Nadine G / Via Per Aspera Ad Astra
Löytyy kyllä moni kohta, johon voin ilman muuta samaistua.
Hauskin yksityiskohta on ne Ray Banin aurinkolasit. Jackie O tyyliset olisivat mun makuun, mutta ne ei sovi naamaani, joten minulla on ollut kahdet miesten mallistosta, samanlaiset tosin. Nyt en enää löydä sitä mallia, joten kärvistelen viimeiset 7-8 vuotta D&G:lla. Tyylikkäät, mutta epäkäytännölliset.
Itsekin raahaan vaihtokengät ja laukut mukana, jos reissu on hiukankin pidempi ja nuo mahtuu matkalaukkuun. Tosin, iso käsilaukku ja korkkarit ovat jo lentokoneessa päälläni, joten pienemmät ja litteämmät ovat kassissa. Erityisesti etelässä ihmisillä on tapana pukeutua illemmalla hienosti kulmakahvilaankin.
Minä olen aamuisin ihan zombie, kahvipannua en pidä mukanani, mutta ostan heti kättelyssä sellaista kahvijauhetta, josta saan kahvia suoraan kuppiin. Parin mukillisen jälkeen, olen melkein kuin ihminen 😀
Kati
Kiva kun jaoit omia matkatapojasi Nadine – sieltähän löytyi sekä yhtäläisyyksiä että erojakin. 🙂 Kreikan saarilla on onneksi yleisesti ottaen rento ”pukukoodi”, ehkä se on yksi syy miksi niistä tykkään.
Pikakahvi ei tunnu toimivan mulle ollenkaan! Olen pikakahvin jälkeen yhtä aamuäreä ja hidas kuin ilmankin. 🙈
Nadine G / Via Per Aspera Ad Astra
Ei, se ei ole pikakahvi. Se on täysin kevotonta. Ihan normi kahvijauhe, mutta siellä takana on myös kupin kuva. Aavistuksen hienompi jauhotus, kun tavallisella suodatinkahvilla. En tiedä, myydäänko sellaista Suomessa.
Kati
Aa, okei! Ehkä pärjäisin tällaisella reissuissa, niin ei tarvitsisi sitä pressopannua kuljettaa mukana. 😄 Vedenkeitin kun on oikeastaan majoituksessa kuin majoituksessa.
Tyylimurun Tiina
Olipa kivoja juttuja! Samaistun joo moneen kohtaan ja Jackie Ohh -lasit täälläkin käytössä. Nykyään en pysty olemaan melkein yhtään auringossa ilman aurinkolaseja. Aina katastrofi kun lasit hetken hukassa. Yleensä viihdyn minne menen, mutta taitaa muutama paikka olla, joihin en ensimmäisenä ole buukkaamassa uudelleen. Esim Shanghai oli mielenkiintoinen, erilainen ja jännittäväkin, mutta en kamalasti viihtynyt. Ruoasta en saanut kiinni, vaikka käytiin niin paikallisissa kuin mahdollista (apua sanoo länsimaalainen sisälläni) sekä matkailijoille tarkoitetuissa. Saastesumu, jatkuvat ruuhkat, hälytysajossa olevien ambulanssien eteen oikein työnnettiin autolla tahallaan, kun joku ajattelevainen jätti pienen raon olivat epämiellyttävimmästä päästä. Mutta yhtä kaikkia, mieleenpainuvimpia kokemuksia saa vain matkoilla!
Kati
Moi Tiina! Ihan totta, että jokainen paikka kerryttää kokemuksia, joita ei kotiin jäämällä voi saada. Reissut on paikasta riippumatta mukavia ja opettavaisia, vaikka uusintakäynnille ei olisikaan aineksia.
Melissa Laitakari
Kannattaa tosiaan harjoitella kuvattavana oloa. Mutta helpoin on se, että otetaan kuvia, jossa kuvattava katsoo pois kamerasta. Se helpottaa paljon.
Kati
Kiitos vinkistä Melissa! Tuohon olen itsekin päätynyt, että selin/pois kamerasta katsominen on helpompi. Olen myös huomannut, että sekin helpottaa, jos voi käyttää aurinkolaseja. Muuten keskityn pitämään silmät auki – niiden useiden muiden asioiden lisäksi joihin yritän keskittyä – ja lopputuos on todella epäluonnollinen… 😁 Mutta täytynee varmaan vain harjoitella. Ja muistaa ottaa kivoista paikoista aina myös sellainen kuva, missä ei itse ole! Varmuuden vuoksi, ettei ainoa kuva siitä paikasta ole sellainen, jonka pilaa epäonnistuneella poseerauksellaan. 😄
Sanna I Seven Seas
Olipa kiva, että löysin tämän postauksen vielä, kun vasta tein omaan blogiini vastaavan. Samoja aikaisen aamun haasteita täälläkin, haha :DDD Ja hitsit, että alkoi tehdä mieli Kreikkaan näitä kuvia katsellessa!
Kati
Sama juttu, oli kiva lukea sinun vastauksesi, ja naureskelin sinun postausta lukiessani näitä meidän samoja haasteita ja ärsyyntymisen kohteita. 😄 Lohdullista ja vertaistuellista luettavaa. 😅