kreikkalaisia ruukussa tarjottavia ruokia
Kreikkalainen ruoka,  Yleistä Kreikassa matkustamisesta

Tippi eli juomaraha Kreikassa osa 2

Voit jakaa postauksen tästä:

Tippi on aihe, joka kirvoitti (odotetusti!) paljon keskustelua Facebook-ryhmissä, kun kirjoitin siitä edellisen postaukseni. Esiin nousi mielenkiintoisia näkökulmia ja pointteja aiheesta myös blogin kommenteissa, ja halusin kirjoittaa näiden pohjalta aiheesta vielä hieman lisää.

Kiitos muuten kaikille kommentoijille eri foorumeissa! On aina mukavaa saada keskustelua aikaiseksi ja tuulettaa niitä omia näkökulmiaankin. 😊

Haluan palata aiheeseen erityisesti parin esiin nousseen seikan osalta:

  • Kerron, miksi en automaattisesti jätä 10 % tai yli tippiä eikä se mielestäni ole tarpeellista. (Nyt on siis kyse maista, joissa ei ole ns. pakollisen tipin kulttuuria).
  • Lisäksi postauksessa on asiaa siitä, mihin se tippi sitten kannattaisi suhteuttaa.

Edellinen tippipostaukseni on ehkä hyvä lukea ennen kuin jatkat tämän jutun parissa, niin tiedät minun periaatteistani tippaamisen suhteen. Tippaaminen eli juomaraha Kreikassa – infoa ja esimerkkejä

Miksi en automaattisesti jätä 10 % tai yli tippiä? 

Keskusteluissa useampikin kommentoija mainitsi, että jättää aina 10 % tai yli tippiä laskun summaan nähden. Keskustelut käytiin Kreikka-ryhmissä, joten ajattelisin kommentoijien tarkoittavan tällä toimintaansa nimenomaisesti (ainakin) Kreikassa. 

Uskon, että aihe on luonteeltaan sellainen, että siihen kommentoi ja kertoo omista tavoistaan ennemmin ja avoimemmin ne, jotka ovat ns. reilummin tippaavia. Siksi suuri 10 % ja yli tippaajien määrä voi olla tietynlaista tilastoharhaa.

10 % on joka tapauksessa ihan hyvä ohjenuora. Se on ensinnäkin helppo laskea eikä sen kanssa mene mitenkään pieleen. Summana se ei ole kohtuuttoman suuri, eikä kaiken järjen mukaan vie antajaansa vararikkoon. Kun on varaa syödä x eurolla, ei 10 % ole siihen päälle konkurssiin vievä summa.

Miksi sitten itse en pidä omana ohjenuoranani tuota 10 %:a? Enkö arvosta ravintolahenkilökuntaa, vai olenko kenties vain pihi?

Arvostuksen puutteesta ei ole kyse, en sitten tiedä olenko pihi… Olen itsekin ravintola-alalla, ja ymmärrän taatusti työn vaatimukset. Sanoisin jopa, että ravintola-alalla työskentely on yksi syy siihen, että en anna automaattisesti erityisen avokätisiä tippejä. Mielestäni tipin suuruus suhteutetaan siihen mitä on saatu.

Tippi on kuitenkin aina jotain extraa, jonka asiakas maksaa käyvän hinnan päälle. Jotta jättäisin pientä pyöristystä tuntuvamman tipin, niin mielestäni silloin on pitänyt saadakin hieman jotain extraa.

Tästä syystä en anna automaattisesti suuria (mielestäni 10 % tai yli on jo suuri!) tippejä. 

Kun kaikki on ollut ihan kivasti ja olemme saaneet sen, mikä ruuan hintaan ravintolassa kuuluukin, pyöristän laskun summaa tai jätän laskun päälle jotain, joka ei ole kuitenkaan 10 %. (Eli saamme perus kohteliaisuusfraasit, meiltä otetaan tilaus, tarjoillaan juomat sekä ruuat, tuodaan lasku pöytään ja ruoka on ihan hyvää.)

Miksi sitten jättää edes jotain tippiä? Miksi ei vain tippaa joko reilusti tai ei yhtään?

Pidän useita maita hieman “harmaana alueena” tippamisen osalta: tippaaminen ei ole siellä pakollista, mutta se on kuitenkin melkoisen yleisenä ja kohteliaana pidetty tapa.

Tarkoitan tällä sellaisia maita, joissa ravintolahenkilökunnan palkat eivät ole samalla tasolla suhteessa maan hintatasoon kuin vaikkapa Suomessa, jossa ravintolatyöstä saatavalla palkalla on aivan mahdollista tulla normaalisti toimeen.

Luen Kreikan näiden maiden joukkoon. Tipit ovat varmasti tervetullut lisä peruspalkkaan ja kaikin mokomin jokainen saa olla tippiä antaessaan juuri niin antelias kuin oma kuve vain kestää ja hyvältä tuntuu.

Mutta näiden seikkojen takia kannustaisin pienemmilläkin summilla tippaamiseen ja/tai tipin suhteuttamisen siihen mitä on saanut:

  • Kun ollaan noissa “harmaan alueen” maissa, niin uskon, että jos jokainen asiakas jättäisi vähän (sen pienen pyöristyksen verran), niin henkilökunta saisi jopa enemmän tippiä kuin silloin, kun jos harvemmat jättävät hieman enemmän.
  • Henkilökunnalla on mahdollisuus vaikuttaa tipin suuruuteen omalla panoksellaan! Tyyliin perussuorituksesta perus tippi, venymisestä vähän suurempi. 

En vaadi tietenkään tekemään temppuja, jotta minulta heruisi se hiukan suurempi tippi. Uskon, että ymmärrätte kyllä mitä tällä tarkoitan: aika pienilläkin jutuilla palvelun saa tuntumaan henkilökohtaiselta, persoonalliselta, huomioivalta ja ennen kaikkea sujuvalta.

taverna kissamoksessa

Tarvitseeko asiakkaan miettiä, mikä on riittävän suuri tippi?

Luulen, että monikin jättää tippaamatta kokonaan sen takia, että ei tiedä mikä olisi riittävän suuri summa. 

Jos on tippamisen suhteen epävarma, voi olla helpompaa olla jättämättä mitään. Tippaamattomuuden voi sitten perustella itselleen vaikka periaatteella olla tippaamatta, mieluummin kuin ottaisi riskin, että jättäisi nolosti liian pienen tipin.

Uskon, että monikin jättäisi mielellään vähän juomarahaa erityisesti ulkomailla mukavan kokemuksen saatuaan, sillä tuntee sen jollain tavalla kuuluvan asiaan, mutta epävarmuuden takia saattaa kuitenkin jättää kokonaan tippaamatta.

Tästä syystä haluan muistuttaa siitä, että (pieni) pyöristäminen on myös yleinen tapa jättää tippiä ja se on täysin ok!

Eräs kommentoija mainitsi kokevansa tippaamisen epämukavana, sillä oletuksena tulisi olla, että tuotteesta pyydetään sellainen hinta, jolla työntekijöille on mahdollista maksaa käypää palkkaa työstään. 

Olen tuosta samaa mieltä, ja tämä on yksi syy siihen, että itse en anna suuria tippejä automaattisesti. Tippaamisen ei kuuluisi perustua ajatukseen, että asiakkaan täytyy täydentää sillä työntekijän palkka, ja olla siitä syystä avokätinen tipeissään. Asiakkaan ei varsinkaan kuuluisi joutua miettimään, mikä on riittävän suuri summa työntekijän elannon kannalta.

Tarvitseeko tippi suhteuttaa seurueen suuruuteen?

Toinen keskusteluissa ja kommenteissa esille noussut kysymys oli, miksi tipin suuruus pitäisi suhteuttaa seurueen kokoon tai ylipäänsä suhteuttaa mihinkään, jos kyseessä on kuitenkin yksi pöytäkunta.

Kun pakollista tippiä ei kerta ole, niin pakko ei tietenkään ole suhteuttaa mihinkään ja asiassa voi edelleen toimia kuten haluaa.

Asiaa pohtivalle haluan kuitenkin antaa perustelun siihen, miksi se ei ole ihan sama, minkä kokoinen pöytäkunta on kyseessä. Tipin suuruutta miettiessään voi sitten halutessaan ajatella myös tätä näkökulmaa.

Ajatuksena kysymyksessä oli se, että kun yhtä pöytää palvellaan, niin seurueen koosta riippumatta tehdään ihan samat asiat, eli otetaan tilaus, valmistetaan ruuat, tuodaan juomat ja ruuat pöytään jne. 

Toki tehdään samat asiat, mutta tehtäviä asioita on suuremman seurueen kohdalla (tarkoitan tässä nyt 8+ henkilöä käsittäviä porukoita) luonnollisesti enemmän. Niihin menee aina enemmän aikaa. Tarjoilija on käytännössä “kiinni” siinä yhdessä porukassa, eikä ennätä palvelemaan muita pöytiä. 

Jos tippi ajateltaisiin tyypillisesti pöytäkohtaisesti henkilömäärästä ja laskun suuruudesta riippumatta, niin 8 hengen seurueen tippi olisi euromääräisesti sama kuin mitä 2 hlön seurue jättäisi, kuvitellaan vaikka että 2 €.

Samassa ajassa ennättäisi palvella joko 4×2 hlön seurueet ja tienata näin 8 € tippiä, tai 1×8 hlö seurueen, josta saisi 2 € tippiä.

1-2 €/hlö tai 5-10 % laskun summasta ovat ihan hyviä ohjenuoria, ja toimivat henkilömäärästä riippumatta. Siinä on myös hieman skaalaa suhteuttaa tippiä siihen, ovatko asiat menneet tavernakäynnillä hyvin vai erittäin hyvin. 😊

Annoin edellisessä tippipostauksessani vinkkejä ja kerroin miten tippaamme kahden hengen seurueena eri tilanteissa, joten niiden vinkkien kautta kertomalla seurueen koon mukaisesti saa vinkit yhtälailla isomman porukan tippiin. 

Tipin suhteuttaminen laskun suuruuteen

Eikö siis olisi vain helpompaa ajatella aina jonkun prosenttimäärän mukaan? Tietenkin, ja näin voit halutessasi aina tehdä. Noin 5-10 % ruuasta ja palvelusta riippuen toimii aina.

Mutta tässä tullaan sitten siihen, että jos kahden hengen seurue menee edullisempaan tavernaan vs. kalliimpaan, niin siinä kalliimmassa paikassahan tippiä jätettäisiin sitten automaattisesti euromääräisesti enemmän… Tästä syystä en halua suhteuttaa tippiä välttämättä prosentteina laskun kokoon nähden. 

Kahden hengen seurueen palveleminen edullisemaassa vs. tyyriimmässä paikassa vie saman verran aikaa ja vaivaa, joten miksi kalliimpi paikka, jossa lasku tulee olemaan suurempi, ansaitsisi enemmän tippieuroja automaattisesti? 

Mielestäni ei ansaitsekaan. Menen itse edelleen saman kaavan mukaan, eli perussuorituksesta perustippi (pyöristys) jne. 

Aina asiat eivät tietenkään toimi hyvin niissä kalliimmissakaan paikoissa, ja silloin 10 % tippi olisi mielestäni todellakin liian suuri. Jos ravintola on hinnoitellut itsensä jo lähtökohtaisesti alueen yleistä hintatasoa kalliimmaksi, oletan sen näkyvänkin sekä ruuassa että palvelussa.

Pelkät valkoiset pöytäliinat eivät riitä perusteeksi korkeammille hinnoille saati suuremmalle tipille.

Oletuksenani on, että mennessäni hieman tyyriimpään paikkaan on ruoka ja makuyhdistelmät viimeistellympiä, ehkä yllättävämpiäkin, ja palvelukin hieman hiotumpaa. 

Osataan suositella ruuille sopivia juomia eikä ohikiitäviä tarjoilijoita tarvitse metsästää lisää juomaa tai laskun halutessaan, vaan henkilökunta tekee työtään ja on oikea-aikaisesti ja oma-alotteisesti asiakkaan saatavilla. 

Jätän mielelläni reilun tipin, kun asiat sujuvat hyvin.

Me käymme reissuillamme sekä rennommissa että hieman muodollisemmissa paikoissa. Arvostamme paikan tyylistä riippuen kaikkein eniten maukasta ruokaa ja palvelun sujuvuutta. Emme kaipaa tarjoilijalta korulauseita saati suomenkielisiä lausahduksia. 😉

Muistutan vielä lopuksi, että tippaaminenhan ei tosiaankaan ole pakollista Kreikassa, eikä sitä ole pakko jättää muissakaan maissa missä pakollisen tipin kulttuuria ei ole. 

Mutta mikäli tippaaminen tuntuu vähän hankalalta, mutta haluaisit jättää mukavan käynnin päätteeksi hieman juomarahaa, niin toivon, että näistä kirjoituksista löytyy apua tippaamisen hoitamiseen. Ainakin aihetta on tullut käsiteltyä nyt perin juurin kahden postauksen verran. 😛

Selvensikö postaus tippiasiaa? Vai heräsikö vain lisää kysymyksiä?

Lue myös:

 

Voit jakaa postauksen tästä:

2 kommenttia

  • Mikko / Matkalla Missä Milloinkin

    Näitä näkemyksiä tippauksesta ja sen suuruudesta on mukavaa lukea. Olen samaa mieltä siitä, että keskustelussa tulee helposti ”tilastoharhaa”, vähemmän tippaavat eivät osallistune siihen yhtä aktiivisesti. Oletko muuten paljon Kreikassa matkanneena pistänyt merkille, miten paikalliset toimivat tippauksen suhteen?

    • Kati

      Moikka Mikko! Kiva kuulla, että pohdinta aiheen ympärillä kiinnostaa. 😃 Mietin tätä postausta julkaistessani, että onko toinen postaus samasta aiheesta turhaa ja puisevaa. Sitten ajattelin, että heidän joita aihe ei kiinnosta/kosketa on helppo jättää postaus lukematta, sillä otsikosta kyllä selviää, mistä juttu kertoo. Ja kiinnostuneille tai tietoa tarvitseville taas postaus on varmasti paikallaan.

      En ole Kreikassa tai muuallakaan matkustellessa oikeastaan kiinnittänyt huomiota paikallisten tai muiden turistien tapaan tipata. Eräs ystäväni tosin kommentoi edellisen tippipostaukseni jälkeen jutelleensa aiheesta kreikkalaisen tuttavansa kanssa, ja hänen periaatteensa tippaamiseen olivat hyvin pitkälle samat, kuin mitä siinä ekassa tippipostauksessa kirjoitin.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.