Paros: kaikkien todennäköisyyksien vastaisesti…

Paros oli yksi eniten minua kiinnostanut saari – ei vain tällä kyseisellä reissulla, vaan Kreikan saarten joukossa ylipäänsä.

Sen perusteella, mistä yleensä pidämme, Paroksen olisi kaiken järjen mukaan pitänyt olla meille sopiva ja mieleinen saari. Suurehko ja monipuolinen, useampia kyliä kierreltäviksi ja nähtäväksi ja yhdeksi Kykladien hienoimmaksi kuvailtu vanha kaupunki… 

Ennakkoon voi tietenkin miettiä todennäköisyyksiä, mutta yhtä asiaa ei voi koskaan huomioida etukäteen: nimittäin kemiaa.  

Jo heti saarelle saavuttuamme tuntui jostain syystä selkeältä, että rakkautta Parosta kohtaan ei ollut ilmassa. Ei, vaikka ennakkoon odotin saarelta aika paljon. Ja vaikka tuntui, että poikkeuksellisen moni siellä käyneistä on vähintäänkin ihastunut saareen voimakkaasti, ellei jopa rakastunut.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että saari olisi jotenkin huono. Paroksen kohtalona meidän reissullamme oli tulla verratuksi muihin samalla hyppelyllä käymiimme saariin. Monissa paikoissa oli paljon samaa kuin Paroksessa, ja noh, silloin vertailua tulee tehtyä lähes väkisin. Ne toiset, samankaltaiset saaret nyt sitten pärjäsivät meidän vertailuissa Parosta paremmin. 

Pintapuolinen kokemus omasta syystä

Lisäksi kokemuksemme Paroksesta jäi vähän tyngäksi ja suppeaksi useammasta syystä. Ensinnäkin, nipistimme Paroksen ajastamme yhden yön Antiparokselle, johon ihastuimme syvästi. Olimme Paroksella vain kaksi yötä. Lisäksi Paros ajoittui reissumme loppuun, ja ilmassa alkoi olla hiukan reissuväsymystä. 

Emme myöskään kierrelleet saarta autolla kuten yleensä teemme. Kysyimme vuokra-autoa parista lähellä olleesta vuokraamosta, mutta kun heillä oli tarjolla vain ei-oota, emme jaksaneet metsästää autoa sen enempää. Päätimme, että saaren pääkaupungin Paroikian tutkiminen riittää, ja sen lisäksi tekisimme bussireissut Lefkeksen kylään ja Naoussaan.

Kokemuksemme jäi siis vähäiseksi ja tiedän sen, mutta toisaalta olen myös oppinut luottamaan tuntemuksiini.

Kelkka kääntyy harvemmin 180 astetta niistä ensifiiliksistä.

Jonkun tasoista lähentymistä ja tunteiden lämpenemistä tapahtuu silti toisinaan uuden mahdollisuuden ja tarkemman tutustumisen myötä.

Paroksen parhaat

Erityisesti seuraavat asiat olivat Paroksella hyvää:

• Kuvaukselliset Paroikian vanha kaupunki ja Naoussa
• Auringonlaskun seuraaminen vanhassa kaupungissa Saint Constantine Panoramic Churchillä
• Antiparoksen läheisyys 😍 – jos mahdollista, niin kannattaa ulottaa päiväretki iltaan ja syödä illallinen Antiparoksella. 
• Ihanat aamiaiskahvilat
• Hieno miesparturi 😀

Kuvauksellinen Paroikia

Suurin osa Parokselle päätyvistä majoittuu joko pääkaupunki Paroikiaan tai Naoussaan. Minäkin arvoin näiden kahden välillä, kunnes lopulta valitsin Paroikian. Ajattelin, että mieltymyksemme tuntien meille sopivin paikka olisi kaupungin ytimessä, eli Paroikian vanhassa kaupungissa tai ihan sen liepeillä. 

Vanhan kaupungin alue on idyllinen sokkeloisine kujineen.

Paroikian vanhassa kaupungissa olen nähnyt todennäköisesti Kreikan muhkeimmat ja upeimmat bougainvilleat, ja siellä on aivan suunnattoman kuvauksellista! 

Näiden maailman suurimpien ja upeimpien bougainvilleoiden kohdalla, jotka sijaitsivat mitä täydellisimmissä klassisissa Kreikka-puitteissa, totesin kuitenkin lopulta enää arkisesti “ahaa”. Se, että näin kävi, kertoo todellakin enemmän sen hetkisestä matkaväsymyksestä kuin Paroksesta. Tyypillisestihän olisin jäänyt huokailemaan ja tuijottelemaan niitä henkeäni pidätellen…

Onneksi sentään jaksoimme ottaa valokuvia. Paroikiasta ottamiamme kuvia katsoessani tunnen kyllä hämmennystä: Enkö muka todellakaan rakastunut tähän paikkaan?

Noh, tässä tullaan taas siihen kemiaan ja siihen, että pelkillä todennäköisyyksillä ei aina voita. 

Kauneudestaan huolimatta Paroksen vanha kaupunki ei vain ollut mielestäni yhtä idyllinen kuin Naxoksella, missä olimme olleet muutamia päiviä aikaisemmin. Naxoksella oli ihmismäärästä huolimatta hyvä tunnelma, Paroikia taas tuntui rauhattomalta. 

Olimme juuri saaneet nauttia myös bougainvilleioden kyllästämästä ja todella siististä Antiparoksesta, ja sen perään Paros tuntui vähän rähjäiseltä.  

Auringonlaskun ihasteluun ehdoton paikka Paroikiassa on Saint Constantine Panoramic Church.

Tunnelma ja näkymä auringonlaskua katsellessa oli ihastuttava. Oma mieli vain ei voinut olla vertaamatta sitä Naxoksen Portaran maagiseen auringonlaskutunnelmaan.

Toisena Paroksen iltanamme menimme syömään kaupunkia reunustavan pitkän Livadia-rannan varrelle. Oikeastaan vasta siellä tunsin lämpeneväni Parokselle! Tykkäsin ydinkeskustaa rauhallisemmasta Livadia-rannan alueesta, vaikka useimmiten Kreikassa ne kaupunkien/kylien reunamilla olevat hotelli- ja ranta-alueet eivät ole eniten mieleeni. 

Harkitsisin majoittumista Livadian alueelle seuraavalla kerralla Paroksella, mutta en ehdottomasti menisi enää Paroikian keskustaan.

Tyylikäs Naoussa

Kun huristimme bussilla Naoussaan, niin ensifiiliksemme oli, että se on enemmän makuumme kuin Paroikia. Naoussassa oli selvästi Paroikiaa rauhallisempaa ja siistimpää. 

Kalastajakyläsestä on muotoutunut hienostunut ja pikkukaupunkimainen, ja sen kujat ovat täynnä tyylikkäitä (ja melko hintavia!) putiikkeja. Varsinkin Naoussan sataman ravintola-alue on erittäin Instagram-ystävällinen, enkä yhtään ihmettele, että matkailija tykästyy nättiin Naoussaan.

Naoussan tyylikkyydessä oli paljon samaa kuin Antiparoksessa, johon ihastuimme välittömästi sinne mentyämme, vaikka Naoussa ei lopulta saanut meissä aikaan samanlaisia onnentunteita. 

Tyylikästä kohdetta etsivän kannattaa majoittua Paroksella Naoussaan, mutta jos pidät paikallisemmasta tunnelmasta, suuntaa Paroikiaan.

Itse valitsisin majoituksen joko Naoussasta tai Livadian alueelta todennäköisesti sillä perusteella, kummasta löytäisin mieluisamman majoituspaikan.

Lefkes

Halusimme tehdä bussiretken johonkin saaren pikkukylistä. Nettiä tutkittuamme päädyimme suuntaamaan Lefkekseen, sillä kukkuloilla sijaitsevaan vanhaa kylää kehuttiin saaren mielenkiintoisimmaksi.

Kylän kiertämiseen riitti reilu puoli tuntia, eikä sieltä löytynyt meidän makuun mitään kovin kummoista. Odotimme koko ajan kävellessämme, että pian vastaan tulee eläväinen aukio tai poikkeuksellisen tunnelmallisia katuja. Pian tajusimme, että olimme jo nähneet kaiken, eikä mitään odottamaamme upeutta olisi enää odotettavissa. Lefkes oli pettymys Naxoksen kivojen vuoristokylien jälkeen.

Jos olet liikkellä vuokrakulkuvälineellä, niin pistäydy ihmeessä. Mutta jos menet bussilla ja meno- ja paluukyydin välillä on enemmän kuin – sanotaan 1,5 tuntia – niin harkitse. Tai ole valmis syömään tooodella pitkä ja hidas lounas, kuten me. 😉

Parhaat aamiaispaikat ja miesparturi

Saattaa kuulostaa vähän hassulta, mutta tämän kertaisen Paroksen visiittimme kohokohtia olivat aivan paras kahvila (+1) ja parturiliike. Enkä sano tätä sarkastisesti ja vähättelevästi – olin vilpittömästi iloinen näistä kokemuksista!

Miesparturi

Aloitetaan siitä miesparturiliikkeestä. Tykkään miesten parturiliikkeistä, joiden oven pielessä on sini-puna-valkoraidallinen tötterö parturiliikkeen merkiksi, ja jotka ovat sisustettu uusvanhaan tyyliin konjakinvärisin nahkapenkein ja vanhoin parturivälinein – mutta jotka kuitenkin ovat uudenaikaisia.

Minusta on kivaa, jos puolisoni menee reissuillamme parturiin ja minä pääsen istumaan ja odottamaan sinne miesten salonkiin, koska niissä on hieno tunnelma.

Paroikiassa oli aivan täydelliseltä näyttävä parturiliike. Puolisoni varasi ajan ja minä menin mukaan odottelemaan. Kun astuimme sisään liikkeeseen, niin paikalla oli ainoastaan vastaaonttotiskin takana oleva old school -herrasmies (paikan omistaja?). Tiskillä oli viskipullo laseineen ja tiloissa oli toinenkin mies odottamassa pääsyään parturoitavaksi. 

Myös puolisoni ohjattiin istumaan parturituoliin, ja pian takahuoneesta marssivat esiin paikan parturit.

Oli kuin poikabändi olisi saapastellut lavalle esiintymistä varten!

Vastaavia kommentteja paikasta voi lukea heidän nettipalautteistaan, joissa työntekijöitä kehutaan ammattitaitojensa puolesta, ja verrataan toistuvasti johonkin supertyylikkääseen ja trendikkääseen poikabändiin. En kehdannut kuvata, ja tunsin oloni tirkistelijäksi. 😅

Aamiaiskahvilat

Koko Kykladien saarihyppelyreissumme paras leipomo ja aamiaispaikka, Ragoussis Bakery, löytyi Paroikiasta (näimme samannimisen leipomon myös Naoussassa). Se sijaitsi aivan majoituksemme lähettyvillä vanhaan kaupunkiin vievän kadun kulmassa, ja modernilta näyttävässä leipomo/kahvilassa kävi jatkuvasti kuhina: sinne oli aina jonoa, kun kävelimme ohi. 

Yhdessä tiskissä oli tarjolla lukuisia erilaisia täytettyjä patonkeja – jotain, mitä suomalainen aamiaisvoileipiin tottunut ennättää todellakin kaivata etelänmatkoillaan. Pidimme siitä, että tilatessaan näkee mitä saa, kun tuotteet tilataan tiskistä.

Tuotteiden kierto oli niin nopeaa, että kyseessä ei todellakaan olleet nihkeät vitriinissä seisoneet patongit, vaan saimme käsiimme vastapaistettuihin patonkeihin täytetyt ihanat aamiaiset. 

Toisessa tiskissä myytiin makeita herkkuja, kolmannessa lounassalaatteja. Neljännestä sai kahvia tai tuorepuristettua mehua, juuri niistä aineksista kuin itse halusit.

Jonottajakansaan kuuluvalle itsepalvelu ja tiskille jonottaminen on tietysti varsin luontevaa, ja tuntui nopealta ja kätevältä verrattuna pöydästä tilattavaan aamiaiseen. Jokaisen, sen pienimmänkin asian pöytiintarjoiluunkin kun ennättää toisinaan kyllästyä reissuillaan… 

Toinen todella hyvä aamiaispaikka on Cafe Symposium vanhassa kaupungissa, portailla ja puun alla kahden kadun haarassa. Kun näet tämän idyllisen kahvilan Paroikiassa kävellessäsi, tiedät oitis mistä puhun – ja haluat todennäköisesti päästä istahtamaan siellä itsekin. 

Paikka on suosittu, eikä se ole ihme: sijainti on erinomainen ja aamiaistuotteet todella maukkaita. Pöytiin oli aina jonoa, kun kävelimme paikan ohi majoituksellemme.

Järjestäytynyttä kerjäämistä

Kanssamme samalla bussilla Naoussasta Paroikiaan matkusti myös nuhruinen, maksimissaan 10-vuotias kerjäläispoika. Pari vuotta vanhempi poika, ehkä isoveli, osti pienemmälle bussilipun ja saatteli illan työmatkalleen. Olimme nähneet saman kerjäläispojan Paroikiassa jo monta kertaa yhden vuorokauden aikana, tai ehkä saman näköisiä poikia vain oli useampia, niin usein hän tuntui tulevan vastaan. 

Bussia odotellessamme isompi poika istui rauhallisesti, mutta pikkupoika hääri levottomasti ja virnuillen lipunmyyntikojun ympärillä. Siinä mietti väkisinkin, millä pojan energiaa ja jaksamista loputtomaan katujen kiertämiseen mahdettiinkaan boostata. Ja että nopealiikkeisen pojan työnkuvaan saattaa kuulua pyytämisen lisäksi myös luvatonta ottamista. Myönnän, että pidin käsilaukustani hieman paremmin kiinni bussimatkalla.

Vanhassa kaupungissa oli myös useampia nuorehkoja naiskerjäläisiä sylivauvan ja lähistöllä pyörivien pienten lasten kanssa.  

Jotta tästä ei nyt saisi väärää kuvaa, niin emme kokeneet oloamme mitenkään turvattomaksi Paroksella, vaan saari on erittäin turvallinen kohde. 

Järjestäytyneen kerjäämisen näkyminen katukuvassa vaikutti kuitenkin meidän mielipiteeseemme saaresta. Pikkusaarillahan tuollaisia lieveilmiöitä ei oikeastaan ole, kun ei niillä ole riittävästi “asiakaskuntaa” kerjääjille. 

Kreikassa voi halutessaan lomailla ja reissata todellisissa lintukodoissa.

Tovin pienen saaren kuplassa vietettyään ei paljoa tarvitse, jotta normaali kaupunkilaiselämä tai joskus jopa hieman vilkkaampi kylä näyttäytyy hetken aikaa raadollisena. 

Palaammeko Parokselle?

Tämän visiitin perusteella Paros kuuluu käymiemme Kreikan saarten joukossa keskikastiin. Ehkä sinne keskikastin alareunoille. Ei nyt varsinaisesti huono paikka, mutta ei kuitenkaan sellainen, että sinne varta vasten haluaisi uudelleen. 

Koska Paros sijaitsee Antiparoksen naapurissa, niin uskon, että kohtaamme vielä väkisinkin. Seuraavalla kerralla aion tehdä niin, että tutustun Parokseen ensin Antiparokselta käsin, eli päin vastoin kuin useimmat tekevät! Yleensähän Antiparosta pidetään vain päiväretkikohteena Parokselta. 

Vaikka fiilistasolla saari ei jättänytkään kaipuuta takaisin, niin mukavaa nähtävää sinne meille kuitenkin jäi aivan varmasti.

Onko Paros sinulle tuttu tai onko se käyntilistallasi?

Tule seuraamaan blogia Instagramiin! ➡️ kreikan_saaren_metsastys

Lue myös: 

• Antiparos: bougainvilleaparatiisi ja Kykladien saarihyppelymme suurin yllättäjä
• Näin pääset Antiparokselle ja liikut Paroksen ja Antiparoksen välillä
• Paras ravintola Antiparoksella (tänne kannattaa tulla Parokseltakin!)
• Upea Kykladien saarihyppely: paluun jälkeiset tunnelmat reissusta ja saarista
• Naxos – täydellinen Kreikan saari?
• Ios – tulevaisuuden suosikkikohde Kreikassa?