Paluu Lefkakselle
Palasimme Lefkakselle osana Jooninsaarten hyppelyämme:
- Mikä matka: Saarihyppely Jooniansaarilla
- Reitti: Zakynthos – Kefalonia – Ithaka – Lefkas (-Meganissi, päiväretki)
- Matkan ajankohta: 27.8. – 10.9.2022
Lefkas kuuluu meidän Kreikan reissuhistoriassa siinä mielessä harvinaiseen joukkoon, että olemme käyneet siellä kahdesti.
Muihin Kreikan kohteisiin emme ole vielä ennättäneet Kreetaa lukuunottamatta uusintavierailulle, sillä uusien kohteiden kokemisen houkutus on ollut liian suuri. Monikin paikka kyllä ansaitsee ehdottomasti uusintavierailun, jahka vain keretään!
Vaikka emme olleetkaan päättäneet ennakkon Joonian saarihyppelymme reittiä, niin kaavailimme käyvämme myös Lefkaksella, jossa olimme lomailleet seitsemän vuotta aiemmin. Lauttareittien takia päätyisimme Lefkakselle joka tapauksessa lähes väkisin, mutta ei meillä mitään sitä vastaan ollut. Päinvastoin, olimmehan tykänneet saaresta aiemmalla reissullamme kovasti.
Mietin tietysti etukäteen pientä positiivista jännitystä tuntien, miltä uusintavisiitti tuntuisi – erityisesti kun kyse on saaresta, josta Täydellisen Kreikan saaren metsästykseni oikeastaan alkoi!
Tulimme Lefkakselle Ithakalta ja saavuimme Vassilikin satamaan aamupäivällä. Emme olleet varanneet majoitusta etukäteen, emmekä edes tienneet missä kylässä haluaisimme majoittua. Suunnitelmana oli lähteä katsastamaan pari kylää ja päättää ne nähtyämme, mihin haluamme jäädä.
Kylät eivät kuitenkaan olleet mieleisiämme, ja tiemme näytti vievän kohti Nidriä, missä olimme lomailleet edelliselläkin Lefkaksen reissulla. Teimme päätöksen kun Bookingissa sattui vastaan hyvältä vaikuttava majoitus Nidristä. Ainakin Nidri olisi Lefkaksen mittakaavassa vähän suurempi kylä, tsekkaamamme muut olivat olleet vähän turhan pieniä makuumme.
Jälkeenpäin ajateltuna Vassiliki olisi voinut olla varteenotettava vaihtoehto, mutta se ajatus meni ohi ennen kuin ennätti kunnolla tullakaan, kun satamaan saavuttuamme jo lähdimme ajamaan sieltä pois toisia kyliä kohti.
Meille kävi kuitenkin oikein hyvin, sillä majoituksemme Azul Apartments osoittautui ihan napakympiksi. Eikä pelkästään koko Joonian reissumme kivoimmaksi majoitukseksi, vaan yhdeksi suosikkimajoitukseksemme koskaan!
- Lefkas – ja näin minusta tuli täydellisen Kreikan saaren metsästäjä
- Erinomainen majoitus Nidrissä Lefkaksella: Azul Apartments
Muuttunut Nidri
Nidri oli muuttunut jonkun verran seitsemässä vuodessa. Kylää halkova kävelykatu ja rantabulevardi muodostavat edelleen Nidrin sydämen, mutta kylä on kasvanut paljon.
Tunnistimme silti monia paikkoja edelliseltä reissultamme, tunnistimme jopa pari persoonallista ravintolan tarjoilijaa! Edellisen reissun suosikkiamme, No menu -ravintolaa, ei sen sijaan enää harmiksemme ollut.
Kefalonian ja erityisesti Ithakan jälkeen Nidrissä tuntui kummalliselta, kun ympärillä oli niin paljon turisteja ja kielten joukosta erottui myös suomea. Kyllä Kefaloniallakin oli turisteja kuten myös Ithakalla, mutta turismi oli siellä erilaista.
Nidrissä näimme rantakatua edes takaisin suhaavia perinteisiä rantarolexien ja muiden kopiotuotteiden myyjiä, kuten myös ravintolan pöytiin ruusuja tai pikkutavaroita myymään tulevia kaupustelijoita. Emme olleet törmanneet reissullamme kaupustelijoihin edes Zakynthoksella – siellä tosin majoituimme todella pienessä kyläsessä, josssa kaupustelijoilla ei olisikaan olleet kovin kummoiset markkinat.
Turisteista täyttynyt Nidri tuntui vilkkaudessaan lähes metropolilta reissumme muihin paikkoihin verrattuna, ja tuntui hassulta, kun kaduilla oli iltaisin jopa tungosta.
Minusta Lefkas ja Nidri on edelleen sympaattinen, turvallinen ja mukava kohde vaikkapa perheelle rennon etelänloman viettoon, ja Nidri on näkemistäni lomakylistä sieltä mukavimmasta päästä.
Nidrissä on siistiä ja sen rantabulevardi on todella kiva. Siellä on paljon ravintoloita, kahviloita, kauppoja ja helposti toteutettavia aktiviteetteja lomalaiselle viikon tarpeisiin.
Lefkaksen rannat ovat eittämättä Kreikan upeimpien joukossa ja vesi näyttää siellä uskomattomalta oikeastaan kaikkialla. Kaikkein hienoimmat rannat ovat saaren länsirannikolla.
Edellisellä reissulla tykästyimme Lefkakseen ja vietimme Nidri tukikohtanamme siellä mukavan viikon. Viihdyimme tälläkin kertaa, mutta käyntien välissä olleiden vuosien aikana olimme ennättäneet nähdä muitakin Kreikan saaria, ja nyt oli aika todeta, että moni muu käymämme paikka on meille mieluisampi ja sopivampi.
Yläilmoihin
Vietimme Lefkaksella kuitenkin todella mukavat neljä yötä, joista kolme Nidrissä ihanassa Azul Apartmentsissa asustellen.
Edellisellä reissulla olimme mm. katsastaneet Nidrin vesiputouksen, käyneet meriretkellä ja saaren tunnetuilla rannoilla.
Tällä kertaa halusimme jotain muuta, ja suuntasimme ylöspäin – kirjaimellisesti. Ajoimme vuorille kohti Lefkaksen korkeinta kohtaa. Kävelimme villioreganon tuoksussa ihailemaan näköalaa 1000 metrin korkeudessa olevalta Profiti Iliaksen kirkolta. Sieltä menimme tutkimaan vaikuttavaa, hylättyä Nato-tukikohtaa. Molemmista avautui arvatenkin upeat näkymät yli Lefkaksen.
Kilometrin korkeudessa lämmintä oli ratkaisevat 5 astetta vähemmän, ja ilma tuntui kävellessä mukavan raikkaalta merenpinnan tasoon verrattuna.
Toiseen aktiviteettiin osallistui vain puolisoni, ja tämä vei vieläkin korkeammalle. Hän nimittäin meni varjoliitämään! Kokemus näytti upealta, ja siitä sai muistoksi hienon videon ja kuvia. Minun sisuni ei vielä riittänyt testaamaan.
Jos tarkempi kertomus varjoliitokokemuksesta kiinnostaa, niin pysy kuulolla (kannattaa tilata blogipostaukset sähköpostiin tai ota blogin Instatili kreikan_saaren_metsastys seurantaan). Varjoliidosta on tulossa oma postauksensa!
- Puolisoni meni varjoliitämään tätä kautta: https://www.lefkadaparagliding.gr/
- Käytöstä poistettu Nato-tukikohta: https://www.desolationroad.gr/an-abandoned-us-military-radar-base-in-lefkada
Lefkada Town
Lähdimme Nidrin majoituksestamme haikein mielin kolmen yön jälkeen, sillä siellä ei ollut enää tilaa.
Olimme reissumme viimeisen yön saaren pääkaupungissa Lefkada Townissa, jossa emme olleet vielä kunnolla käyneetkään. Paikallinen nainen kertoi minulle, että Lefkadaan kannattaa mennä vasta illalla, sillä päivisin kaupungissa on liian kuuma, eikä siellä ole silloin oikein mitään.
Huomasimme naisen olleen oikeassa, kun saavuimme Lefkadaan päiväsaikaan. Kaupungissa oli sekä tuskaisen kuuma että lähes autiota. Lefkadan vanha kaupunki lukuisine kävelykatuineen vaikutti tyhjänäkin kuitenkin sen verran mukavalta sokkelolta, että odotimme innolla sen heräämistä eloon illan tullen.
Eläväisen kaupungin iltatunnelma olikin ihana. Kujilla puikkelehtiessa vastaan tuli mielenkiintoisen näköisiä kahviloita tai baareja, tunnelmallisia ravintoloita ja kirkon pihalla oleva konsertti.
Istahdimme vielä juomille kaupungin keskusaukon laidalle ennen nukkumaanmenoa. Kello oli yli kymmenen illalla, mutta aukio oli täynnä lapsia, jotka pelailivat keskenään palloa tai hippaa.
Aika riensi yllättävän nopeasti menoa seuratessa, ja pian kello tuli jo puoleen yöhön. Silloin aukiolle alkoi tulla ympäröivistä ravintoloista aikuisia, jotka keräsivät jälkikikasvunsa mukaansa suunnatakseen kotiin. Aukio hiljentyi, ja mekin suuntasimme nukkumaan. Matkalla huomasimme, että sivukujien terasseilla ilta oli kuitenkin vasta nuori niiden ollessa täynnä porukkaa.
Illanvietto Lefkada Townissa kannattaa todellakin kokea, ja jaksaessaan iltaa voi jatkaa kaupungissa myöhään.
Vieläkö palaamme Lefkakselle?
Tapaamme todennäköisimmin Lefkaksen kanssa seuraavan kerran, kun mielemme tekee takaisin Ithakalle.
Varaisimme saman, loistavan majoituksen Nidristä, ja illaksi hurauttaisimme tunnelmoimaan Lefkada Towniin. Olisimme yön, maksimissaan kaksi, ja jos viettäisimme siellä myös päivän, niin ajaisimme ehdottomasti nauttimaan vuoriston ilmasta ja tuoksuista.
Varta vasten tuskin suuntaamme Lefkakselle enää parin käyntikerran jälkeen, vaikka mistäs sitä toisaalta koskaan tietää… 😉
Oletko sinä suunnitellut tai suunnittelemassa matkaa Lefkakselle? Tai jos se on jo tuttu kohde, niin houkutteleeko se palaamaan?
Tule seuraamaan blogia Instagramiin! ➡️ kreikan_saaren_metsastys
Lue myös:
- Ensimmäinen reissumme Lefkakselle: Lefkas – ja näin minusta tuli täydellisen Kreikan saaren metsästäjä
- Tekemistä Lefkaksella lomailevalle – 9 ideaa
- Kreikan saaret, joilla olen käynyt
- Saarihyppely Jooniansaarilla: paluun jälkeiset tunnelmat reissusta
32 kommenttia
Mari/Kodinvaihtaja
En itsekään mieluusti mene samoihin paikkoihin uudelleen. Jutusta kuitenkin välittyy se, miksi joskus kiva mennä, on kiva kun ei tarvitsee ”suorittaa elämyksiä” vaan vaan olla tutussa kohteessa ja nauttia
Kati
Minä menisin moniin paikkoihin mieluusti uudelleenkin, mutta kun uusien kohteiden kokeminen houkuttaa myös… Joka kerta pitää miettiä, kumpi kiinnostaakaan enemmän. 🙂 Tuo on kyllä niin totta, että ennestään tutussa paikassa on helpompi ottaa rauhallisesti ja olla vain. Ei ole pakko nähdä mitään, ja voi keskittyä fiilistelyyn. 🤗
Sini matkakuumeessa
Kreikassa olen käynyt muutamalla saarella. Lefkas ei kyllä ole yksi niistä. Jos siihen maahan matkustaisin niin Ateena ja Santorini olisivat tällä hetkellä kiinnostavimmat kohteet. 😊
Kati
Hei Sini! Ikoninen Santorini onkin varmasti monella siellä toivelistan kärkipäässä!
Minna
Jälleen kiva postaus, kiitos!
Olen ihmnen, joka voi helposti palata kivoihin kohteisiin. Tietää paikat ja touhut. Ja voi ikään kuin odottaa enemmän kuin ei-niin-uudessa kohteessa 🙂
Minna
Kati
Kiitos Minna! Tuttuun paikkaan palaamisessa on todellakin viehätyksensä. EI siitä jälleennäkemisen riemusta turhaan puhuta. 🤗
Sari / matkalla lähelle tai kauas
Harvemmin tulee palattua uudestaan samaan paikkaan. No Lefkaksella on käyty, koska siellä olemme olleet häämatkalla.
Ihan kiva saari.
Kati
Hei Sari! Lefkaksella onkin sitten aivan erityinen paikka teidän sydämissä. ❤️ Ymmärrän kyllä hyvin tuon, että uusien paikkojen houkutus on jo käytyjä suurempi!
Martina
Olipa ihana postaus. Ihan kuin olisin ollut mukana Lefkaksella. En ole käynyt siellä vielä oikeasti, mutta nyt tuntuu että olisin. Nidrin muistan jostain vuosien takaa kun suunnittelimme jotain reissua ja Nidri oli yksi vaihtoehdoista. En kyllä muista minne lopulta päädyimme.
Kati
Kiitos Martina! Nojatuolimatkojen kautta pääseekin kätevästi moneen paikkaan. 🙂 Ja nojatuolimatkat on hyvä tapa kartoittaa mahdollisia livereissujen kohteita.
Elina / elinanmatkalaukussa
Nuo ajatukset kuulostaa tutulta: oot ollut jossain kohteessa aiemmin ja oot tykännyt siitä, sitten matkustat muualla ja palaat takaisin kohteeseen, joka oli niin kiva ja huomaat ettei se enää tunnukaan samalta. Sitä niin helposti alkaa vertailemaan kohteita sitä mukaa, mitä enemmän kokemusta tulee. Itse ihastuin esim. Krakovaan aikoinaan ja kun palasin sinne uudestaan, ei se tuntunutkaan enää kummoiselta. Toisaalta tykkään just siitä, että toisella kerralla sitä ottaa huomattavasti rauhallisemmin kun ensimmäisellä kerralla on pakolliset nähtävyydet ja koettu. Jopa kuvia tulee otettua toisella kerralla vähemmän 😀 Ite tykkään aina matkustaa uuteen paikkaan mutta en tiiä mikä ruuvi on löystynyt kun nykyään haluan myös palata vanhoihin kohteisiin, vaikka usein sillon tuntuu siltä että ”aika menee hukkaan” kun voisi samaan aikaan olla ihan uudessakin kohteessa. Molemmissa on puolensa 🙂 Kiva että palasitte juuri sinne, mistä kaikki aikoinaan lähtikin. Juuri tuon vuoksi en ite kirjoita blogissa kovin usein ravintoloista mitään, koska usein on käynyt just noin, ettei sitä ravintolaa myöhemmin enää olekaan :/ Usein sitten harmittaa, jos jossain on saanut todella hyvää ruokaa, eikä koko ravintolaa enää ole. Käytiin muuten Israelissa Kreikkalaisessa ravintolassa ja tulit heti siitä mieleen 🙂 Oli todella hyvää palvelua ja hyvää ruokaa!
Kati
Moi Elina! Molemmissa on todellakin puolensa. Kun ihan kaikkialle ei mieli kuitenkaan tee takaisin, niin ehkäpä sille on syynsä, jos joku kohde kutsuu palaamaan. 🙂
Lefkakselle palaamisen koin kyllä tosi mielenkiintoisena. Toisaalta muistin ne hyvät tuntemukset siellä. Samalla kuitenkin tiedostin, että Kreikka-kokemukset ovat karttuneet sen jälkeen niin roimasti, ettei Lefkaksella ehkä enää ole asiaa kaikkein suurimpien suosikkieni joukkoon. Lopulta molemmat pitivät paikkansa. Saari aiheutti edelleen hyviä fiiliksiä, ja Lefkas ja Nidri tuntuivat leppoisalta, turvalliselta ja helpolta hyvänmielen lomakohteelta. Toiset käymämme saaret vain ovat aiheuttaneet syvempää ihastumista.
Krakova on muuten suosikkikaupunkejani, ja minulla toinen kerta teki suuremman vaikutuksen kuin ensimmäinen. 🙂 Ihanaa, että päädyitte herkuttelemaan kreikkalaisella ruualla Israelissa. Ja hauskaa että se yhdisti ajatukset minuun. 😀 Toivottavasti herkuista on tulossa kuvia blogiisi. 😉
Ismo for Takeoff
Mukavan näköistä ja Lefkas vaikuttaa saarelta, jossa riittää näkemistä enemmänkin. Tuo on todellakin ikuinen dilemma, että mennäkö tuttuihin paikkoihin, vai kokeako aina uusia. Olemme huomanneet, että riittävän uupuneena tai riittävästi reissun päällä olleena haluaa lötkähtää tuttuun paikkaan, jossa ei tarvitse kokea välttämättä mitään uutta.
Kati
Hei Ismo! Tuo on kyllä niin totta, että välillä kaipaa ihan vain olemista, ja tuttu paikka sopii siihen hyvin. Lefkas ennalta tuttuna kohteena sopikin erinomaisesti juuri saarihyppelymme viimeiseksi saareksi. Kun alla on jo reissaamista, paikasta toiseen siirtymistä ja loputtomasti kaikkea uutta, niin ei edes jaksa samalla tavalla ottaa uutta vastaan.
Tyylimurun Tiina
Oli aika, kun ei ikinä palattu takaisin jo käytyihin kohteisiin. Jännä juttu toisen lapsen tultua kuvioihin mukaan, niin nyt jo toisen kerran olemme menossa jo käytyyn kohteeseen. Hyvänä puolena sanottava, että tietää mitä saa ja toisaalta aina on jotain uutta löydetty.
Kati
Moikka Tiina! Se on juuri noin, että kyllä niistä vanhoista tutuistakin löytyy aina jotain uutta. Silloin voi jopa löytää kaikkea sellaista, mihin ei yleensä ihan ensimmäisenä tulisi mentyä/ryhdyttyä.
Pirkko / Meriharakka
Lefkaksen satamasta lähdimme ensimmäiselle purjehdusreissullemme Kreikan saaristoon ja kiersimme juuri noita samoja saaria, ainakin monet nimistä tuntuvat tutuilta. Mieleeni on juuri Lefkaksesta jäänyt pitkä salmi/kanava, jota pitkin sieltä ajettiin ulos ja sisään. Ihan kivaa seutua Kreikassa tuokin alue!
Kati
Lefkaksella heti Nidrin jälkeen tulee lahdenpoukama, olisikohan Vliho nimeltään, jossa näkyy massoittain purjeveneitä ”parkissa”. Voisin kuvitella, että olette olleet siellä. Mukavia seutuja tosiaan nämäkin – vaikkakin Joonian alue on mielestäni todella erilaista muuhun Kreikkaan verrattuna. Johtuneeko se sitten siitä Italian vaikutuksesta, joka tuntuu siellä vahvasti.
Melissa Laitakari
Viihtyisän näköistä. Itseäni myös harmitti tuossa kun käytiin viimeksi Krakovassa, että omat lempiravintolat on sulkeneet ovensa…
Kati
Tuo on niin harmi! Vaikka uusia ruokapaikkoja on myös mukava testata, niin mieluusti menisi matkoilla myös jo hyväksi havaittuihin. Bloggaamisen kannaltakin sitä miettii, onko ravintoloista järkeä kirjoitella, kun varsinkin näinä aikoina moni joutuu sulkemaan ovensa.
Mika / Lähtöportti
Kävimme Lefkaksella harjoittelemassa perhematkailua syksyllä 2011, kun esikoinen oli vuoden ikäinen. Majoituimme pieneen Ligian kylään, joka oli meille sopivan hiljainen. Muutamana päivänä kierreltiin autolla ympäri saarta ja käväistiin myös Nidrissä sekä mantereella Pargassa. Reissu oli tosi mukava ja tykkäsin Lefkaksesta, mutta tuskin tulee palattua, kun Kreikassa on niin paljon muitakin houkuttelevia saaria.
Muualla Euroopassa on kyllä monta kohdetta, joihin voin matkustaa aina uudelleen ja myös viipyä mielelläni pitkään. Totta kai uusien paikkojenkin näkeminen kiinnostaa, mutta myös tutuista suosikkikohteista löytyy aina uusia puolia ja niihin on kiva tutustua hieman pintaa syvemmältä.
Kati
Hei Mika! Lefkas on kyllä passeli perhekohde, turvallinen ja mukava. Ymmärrän kyllä todella hyvin tuon, että paluuta enemmän houkuttelee nähdä muitakin saaria. 😉
Nadine G / Via Per Aspera Ad Astra
Etelän maissa on meno todellakin iltapainotteista, koska päivällä on vaan niin tukahduttavan kuuma. Ihmiset täällä oikeasti ottavat päivätorkut, jopa keskellä työpäivä siestan aikana ja työpaikan sohvilla.
Lapsiakaan ei pysty päivisin laskea ulos leikkimään, joten leikit sijoittuvat iltaan. Päivällistäkin nautitaan usein samaan aikaan, jolloin suomalaiset asettuvat yöpuulle.
Kati
Moikka Nadine! Niinhän se on, että kuumuus tekee vuorokaudesta iltapainotteisen. Iltapäiväsiesta kuulostaisi tosin ihan mukavalta välillä täällä kylmemmissäkin oloissa… 😉
Kohteissa, joihin tehdään paljon valmismatkoja, siestat eivät tietty näy välttämättä millään tavoin, vaan lähes kaikki on avoinna aamusta yömyöhään. Kreikan saarilla niin monessa paikassa on sen verran turismia, että Lefkas Townin mittakaavassa siestan ajaksi suljettuja paikkoja näkee kuitenkin verrattain vähän.
Eveliina / Reissukuume
Mä myös vältän kohteita, joissa olen jo aiemmin käynyt. Kai se johtuu siitä, että haluaisin nähdä ja kokea mahdollisimman monta erilaista paikkaa. Ainoa poikkeus lienee Pohjois-Norja, sinne voisin matkustaa aina vaan uudestaan 😀
Kati
Moikka Eveliina! Jos on riittävän sykähdyttävä paikka, niin veri vetää sinne takaisin, kuten sinua Pohjois-Norjaan. 🤩
Katja / Pinkkis
Se on kyllä se ikuinen dilemma, että kun olisi kohteita mihin haluaa takaisin mutta toisaalta myös niin paljon uutta nähtävää.
Juuri käytiin tänään miehen kanssa keskustelua aiheesta, ja mietittiin mihin kohteisiin tässä lähivuosina ainakin matkustettaisiin. Vanhoja kohteita pääsi listalle useampia, mutta vielä enemmän uusia.
Kreikka olisi meille molemmille vielä täysin uusi kohde, mutta vaikka se molempia kiinnostaakin se ei ainakaan vielä näillä näkymin kuulu lähivuosien suunnitelmiin. Toki, nämä suunnitelmat nyt on tässä päässeet elämään joka välissä muutenkin että eihän sitä koskaan tiedä!
Kati
Moikka Katja! Viime vuosina reissusuunnitelmat ovat kyllä muotoutuneet, vaihtuneet ja peruuntuneet monia kertoja, ja koko reissaamista on saanut ajatella vähän toisella tapaa.
Kreikka on kuitenkin monella tapaa helppo kohde, joten tiedä vaikka se teilläkin johonkin väliin mahtuisi. 😉
Kohteena maailma / Rami
Upea tuo varjoliitokuva ja varmasti kokemuksena mieletön! En tiedä, uskaltaisinko, sen verran korkeanpaikankammoa itsellä on. Ajattelin kerran, että jos hyppään benjihypyn, niin josko lähtisi sillä pois. Ei todellakaan lähtenyt 😐
Kati
Kiitos Rami! Olihan se kuulema aivan mieletön kokemus, ja sivusta seuraavanakin siitä toisen fiiliksestä sai osansa. Mietin siinä jo itse, että jospa uskaltaudun minäkin, kun puoliso ensin kertoo minulle tarkasti mitä missäkin vaiheessa tapahtui jne. No, mentiin seuraavana päivänä katsomaan vuorille sitä paikkaa, josta lähtivät liitämään, ja keräämäni rohkeus kaikkosi siihen paikkaan.
Hieno yritys sinulla siedättää korkeanpaikankammoa. 😃 Mietin tässä itse, että jos olisi PAKKO valita, niin mieluummin minä kyllä menisin varjoliitämään kuin hyppäisin benjihypyn. 😛
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
Aika harvoin tulee mentyä uudestaan samaan paikkaan. Joitain sellaisia paikkoja kuitenkin on, joissa olen käynyt useammin ja lisäksi on useita sellaisia paikkoja, joihin haluaisin kyllä useammin, mutta nämä ovat usein luontokohteita, joissa esimerkiksi eläinhavainnot ovat joka kerta erilaisia. Itse olen muuten Ramin tapaan hypännyt mm. benjihypyn, mutta tuo varjoliito kuulostaa niin ikään hurjalta!
Kati
Hei Mikko! Luontokohteet eläinhavaintoineen ovat taatusti upeita, ja aina vähän erilaisia kerrasta toiseen. Meille samaan tapaan tärkeimpiä asioita reissuissa on maisemat ja tunnelma, ja paikkoihin, missä ne ovat meille nautinnollisia, matkustetaan mieluusti uudelleen ja uudelleen.
Nostan hattua benjihypylle! Siihen en varmaan ryhtyisi ikinä, kun siinä ei ennättäisi edes nauttia maisemista sen palkinnoksi, että ylittää pelkonsa. 😀